Joopa joo, meidän tietokone sanoi viikko sitten poks, eikä käynnisty enää ollenkaan. Kuvat saatiin (onneksi!) pelastettua, kaikki muu menikin koneen mukana. Eipä siis ole tarvinnu mitään tännekään kirjotella, laskut maksettiin kaverin koneella, ja isäntämiehenkin etätehtävien teko himppusen verran kärsii. No, uuden pitäisi olla jo postissa tulossa, nyt näpyttelen siis äidin kannettavalta joka haettiin viikonlopuksi meille kylään.
Se etu koneen rikkoutumisesta oli, että on jouduttu keksimään jotain muuta luppohetkien ajanvietettä. Mie olen hoidellut rästihommia ja isäntämies on löytänyt sisäisen trubaduurinsa. Kivahan sitä kitaransoittoa ja laulua on kuunnella, mutta kun Tahroja paperilla kantautuu viidettäkymmenettä kertaa viikon sisään korviin, aletaan olla sietokyvyn rajoilla. Ilman konetta ollaan kumminkin vietetty Leon jo illalla nukkuessa aikaa ihan oikeasti yhdessä, ja miekin olen malttanut mennä suhteellisen aikaisin iltaisin nukkumaan.
Uuden kannettavan tilaus uhkasi käydä haastavaksi, sillä meille ei enää hp:ta tule (2,5 vuodessa kaksi kyseisen merkkistä konetta on sanonut poks) ja mie osaan sanoa tietokoneiden ominaisuuksista just niin paljon kuin voi olettaakin. Isäntämies siis hoisi tilaamisen, ainoat asiat mitä itselleni jäi uudesta tulokkaasta mieleen on merkki (asus), siinä on joku tosi hyvö i3-juttu ja erillinen numeronäppäimistö löytyy. Olihan se myls ihan kivan näköinen, sellanen musta. Millaisia käyttökokemuksia teillä on kannettavista, ja kuka teillä sen uuden ostamisen hoitaa jos edellinen hajoaa? Se joka tunnustaa ymmärtävänsä jotakin tietokoneista joutuu opettamaan miullekin, muahah!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti