Pilvenreunalla vol. 2.


Toinen pilvenreuna on ollut valmiina jo jokusen viikon, mutten ole saanut vauhtivintiöstä takin kera kuvaa joka ei olisi pelkkää puuroa. Onneksi melkein naapurissa asuu näppärä kameratoveri, ja vauhdikas lapsikin saatiin paikoilleen kun odotettiin isiä ikkunassa. 

Samasta seiskaveikasta edelleen, pienellä hienosäädöllä ja oikeankokoisilla puikoilla saatiin meidänkin sirppanalle sopiva villatakki. Mieli tekisi huitaista itselleenkin, mutta emmin vielä. Kait se ensi talveksi ehtisi valmiiksi?







4 kommenttia:

  1. Kiitos! Puolueellisesti on myönnyttävä että ihania ovat kyllä molemmat. ;) Siulla on ihana blogi, kävin kurkkaamassa!

    VastaaPoista